Reikäkorttikoneet

Ennen varsinaista tietokoneiden aikakautta hoidettiin automaattista tietojenkäsittelyä pääasiassa reikäkorttikoneilla. Reikäkorttikoneiden aikakauden katsotaan alkaneen vuonna 1890, jolloin Herman Hollerith kehitti Yhdysvaltain väestölaskentaa varten ensimmäiset reikäkorttikoneet ( kutomakoneen reikäkorttiohjauksen inspiroimana ).

Mainittakoon, että Hollerith perusti koneidensa valmistamiseksi ja myymiseksi yhtiön, jonka nimi 1924 lähtien oli IBM. Reikäkorttikoneiden valtakausi jatkui aina 1960 – luvulle saakka., jolloin varsinaiset tietokoneet syrjäyttivät ne. Reikäkorttikoneita oli tosin käytössä tietokoneiden apuna vielä 1980 – luvulla.

Reikäkortti

Reikäkortti on erityisestä reikäkorttikartongista valmistettu kortti (82 X 186 mm).Mitat ovat muutoin samat kuin Yhdysvaltain vanhassa dollarin setelissä.

Kortissa on 12 riviä ja 80 saraketta, joihin voitiin lävistää erityisillä laitteilla suorakaiteen muotoisia reikiä ( alkuperäisissä Hollerithin käyttämissä korteissa reiät olivat pyöreitä). Reiän paikka määräsi kyseisen tiedon arvon. Riveillä 0 – 9 olevat reiät vastasivat numerotietoja 0 – 9.

Reikäkorteilla voitiin myös tallentaa ja käsitellä aakkostietoja ja erikoismerkkejä. Näitä varten käytettiin kortin yläreunassa olevia 11- ja 12 – rivejä, jolloin kutakin aakkosta ja erikoismerkkiä vastasi kaksoislävistys samassa sarakkeessa ( esim 12,1 = A ).

Vaakasuunnassa kortti voitiin jakaa tietokenttiin, joita voitiin reikäkorttikoneiden avulla käsitellä (summata, monistaa, lajitella, tulostaa).

Kortissa voi olla myös painatusta, jolla selvennettiin kortin käyttöä ja tietokenttiä. Eräissä korttityypeissä oli tilaa myös mikrofilmiä varten kortin oikeassa laidassa. Mikrofilmi saattoi sisältää piirustuksia tai kuvia.

Reikäkortin yläreunassa oli normaalisti näkyvissä selväkielisesti kirjoitettuna kunkin sarakkeen arvo. Tämä saatiin aikaan yleensä reikäkorttien lävistyskoneella.

Myöskin oli erityisiä tulkkauslaitteita (esim IBM 557), joilla voitiin tulkata halutut tietokentät kortista selväkieliseksi. Tällaiset tulkatut rivit voitiin kirjoittaa myös muuhun kohtaan korttia kuin kortin yläreunaan.

Erilaisia korttimalleja:

Kehityksen myötä kortteja käytettiin hyvin moniin erikoistarkoituksiin, mm mikrofilmien säilytyksessä, matkalipuissa ja äänestyslipuissa.

Erityisen paljon käytetty sovellus reikäkorteissa oli ns Mark Sensing – korttien käyttö.Mark Sensing – kortti oli normaali reikäkortti, johon oli painettu näkyviin Mark Sensing – merkkien paikat.Näihin paikkoihin voitiin erityisellä Mark Sensing – kynällä viivata kuhunkin sarakkeeseen haluttu arvo.

Nämä viivat voitiin reikäkorttilaitteella tunnistaa ja muuttaa lävistyksiksi kyseiselle kortille (esim IBM 519 Monistuskoneen lisälaitteella). Lukeminen perustui kynällä tehdyn viivan sähköiseen johtavuuteen.

Mark Sensing – kortteja käytettiin paljon ns kannettavassa tiedonkeräilyssä. Esimerkiksi sähkömittarin lukijalla oli mukanaan nippu reikäkortteja sähkön kuluttajista, jotka olivat esilävistettyjä ja tulkattuja ja joihin mittarin lukijan tarvitsi vain viivata Mark Sensing – kynällä uuden mittarilukeman. Tämän jälkeen kaikki jatkokäsittely laskuiksi saakka voitiin hoitaa koneellisesti.

Reikäkorttilaitteistoja

IBM Lävistyskone 026

Printing Card Punch, kirjoittava kortin lävistin. Laitteella voidaan myös monistaa yksittäisiä kortteja. Laitteessa on mekaaninen neulakirjoitin, joka koodaa kortissa olevasta lävistyksestä kirjoitettavan tiedon suoraan kortin yläreunaan. Konetta voidaan ohjata ohjelmarummulla, esim. hyppäämään tiettyjen sarakkeiden yli tai muuttamaan kirjainteksti numerotekstiksi vuorotellen.

IBM Reikäkorttien Monistuskone 514

Laite tunnetaan nimellä Reproducing Punch ("Repro"), sen tehtävänä on monistaa kortteja toisesta korttipinosta toiseen pinoon . Myöskin kone voidaan yhdistää summalävistimenä toimivaksi niin, että se liitetään laskentayksikköön tai tabulaattoriin yhdistyskaapelilla, jolloin siellä prosessoidut summat tuodaan Reprolle lävistettäväksi. Lisäksi koneella voidaan lävistää joukkolävistyksiä.519 - malliin voidaan liittää Mark Sensing- viivojen lukulaite sekä tyhjän sarakkeen ja kaksoislävistyksen tunnistuslaitteita.

IBM Calculation Punch 602

	Koneen tehtävänä on suorittaa yhteen- ja vähennyslaskuja kytkentäpaneelin ohjelman mukaan reikäkorttien halutuista sarakkeista. Tulos lävistyy samoille reikäkorteille. Lisälaitteen avulla laite pystyy myös kerto- ja jakolaskuihin.
	Koneen nopeus on n. 100 korttia minuutissa riippuen laskentatehtävästä.

IBM Lajittelukone 083

	Laitteen tehtävänä on lajitella kortit järjestykseen. Aakkostekstilajittelussa käytetään 12-11-0 -lävistyksiä, jolloin kortit saadaan aakkosjärjestykseen kahdella lajittelulla.
	Koneen nopeus on 1000 korttia minuutissa.

IBM Card Collator 077

	Laite on sähkömekaaninen. Laitteen tehtävänä on yhdistellä kahdesta korttipinosta kytkentäpaneelin ohjelman mukaan yksi yhteinen kortisto taikka myös erotella yksi kortisto kahdeksi valittujen kriteerien mukaan. Koneella voidaan tarkistaa myös nousevan lajittelujärjestyksen tarkistus. Toiminnot:
	Sequence check = järjestyksen tarkistus, Merging = kahden kortiston yhdistäminen, Matching = kahden kortiston vertailu.

IBM TabulaattorI 444

Reikäkorttikoneiden suurin malli. Käyttö listaukseen sekä kytkinlaattaan laaditun ohjelman avulla myös laskentaan. Varsin painava sähkömekaaninen, releillä toteutettu laite, joka kuuluu IBM:n reikäkorttikoneiden kokonaisuuteen. Lisävarusteena tabulaattorin paperinohjaimeen liittyvä lävistyslaite, jolla ei ole omaa numeroa. Paperin liike ohjataan tällä laitteella paperilenkkiin tehtyjen reikien avulla.

Kirjoitusnopeus 100 riviä minuutissa.

IBM Aakkosellinen tulkkauslaite 557

IBM Alfabetic Interpreting Machine tehtävänä on tekstin kirjoittaminen reikäkortteihin kytkintaulun ohjeiden mukaisesti. Halutuista sarakkeista kirjoitetaan teksti korttiin valinnaisesti yhdelle 25 rivistä aakkosin tai numeroin kirjainrummun avulla.

Voit lähettää yhdistykselle sähköpostia.