MIR-2
Ukrainan Kyberneettinen instituutti (Institute
of the Cybernetics of the National Academy of Science of the Ukraine, perustaja
ja johtaja akateemikko V.M.Glushkov) kehitti tietokoneita 1960 ja 1970
–luvuilla Neuvostoliiton matemaattisiin ja teknisiin tarpeisiin. Tällöin
syntyivät mm PROMINJ, MIR-1, MIR-2 ja MIR-3 –tietokoneet.

Tietoja MIR-2 –tietokoneesta (Lähde:
ERT 1/1974 Pertti Jotuni)
MIR-2 edusti monessa
suhteessa poikkeuksellista suunnittelua ja uusia käyttöominaisuuksia sen
aikaisten tietokoneiden rinnalla. Kyseessä oleva kone oli nimittäin jo
laitteistoltaan suunniteltu suorittamaan ensisijaisesti matemaattisia ja lähinnä
analyyttisia tehtäviä. Tämä ei rajoittunut myöskään vain numeerisen
matematiikan ongelmien ratkaisemiseen, vaan myös ja juuri tässä koneen
erikoisuus kaikkein selvimmin ilmeni symbolisten lausekkeiden käsittelyssä.
Neuvostoliittolaisten ja yleensä sosialististen maiden tietokoneteknologiassa
oli jo tietokoneaikakauden alusta ollut mukana eräs piirre, jota länsimaisessa
teknologiassa ja tehtävänasettelussa ei ollut juuri lainkaan käytetty. Tämä
piirre oli lähinnä tehtävänmukaisen laitteistorakenteen antaminen
tietokoneelle niin, että sen hoitamat tehtäväalueet eivät määräytyneet
pelkästään tai aina edes pääasiallisesti ohjelmiston mukaan, vaan olivat
mukana siis jo koneen toteutuksessa. MIR-2 edusti tämän suuntauksen tuloksia
samalla kun se oli omalla käyttöalueellaan erittäin pitkälle kehitetty.
Asiantuntijoiden mukaan sen voitiin sanoa matemaattisten tehtävien ja
nimenomaan symbolisella tapahtuvaan käsittelyyn erikoistettuna tietokoneella
edustaneen maailman pisimmälle kehitettyä laitteistoa sillä hetkellä.
MIR-sarjan koneiden
toteuttamista tehtävistähän periaatteellisesti kaikki olivat suoritettavissa
myös aikaisemman tyypin tietokoneita käyttämällä; erona kuitenkin oli, että
esim. juuri symbolinen käsittely ja vaikkapa lauseiden todistamiseen kuuluvat
symboliset operaatiot vaativat niitä käytettäessä runsaasti tietojenkäsittelykapasiteettia
ja tietokoneaikaa käytettäessä menetelmiä, joissa tehtävien ratkaisu oli
sijoitettava koneelle annettaviin ohjelmiin.
MIR-2 oli kolmas
samaan sarjaan kuuluvista ja saman laatuisista koneista, joista ensimmäinen,
PROMINJ, muodosti perustyypin sarjan myöhempien versioiden kehittelylle. Sitä
seurasivat MIR-1, MIR-2 ja seuraavana oli tulossa MIR-3, jolla samat
ominaisuudet oli viety pitemmälle. Otaniemen asiantuntijoiden mukaan voitiin
MIR-3:a luonnehtia kaavamaisesti ensimmäiseksi sarjan koneeksi, jonka
symbolinen käsittelyvoimakkuus tuli ulottumaan lauseiden todistamiskyvyn
tasolle saakka, kun taas MIR-2:lla numeerisen matematiikan kirjasto-ohjelmien
rinnalla symbolinen käsittelykyky käsitti mm. alkeisfunktiot, niiden
algebrallisen manipuloinnin sekä differentiaali- ja integraalilaskentaan
kuuluvat tärkeimmät operaatiot.
MIR-2:n suuruutta konventionelleihin tietokoneisiin
verrattuna oli siten vaikea ilmaista, koska niiden toimintatapa ja tehtävien lähestymistapa
poikkesivat toisistaan huomattavasti. Teknologisesti MlR-2:n, joka kuului
toiseen sukupolveen, voitiin lukea kuuluvan pienehköihin tai keskisuuriin
koneisiin, jolloin arvioperusteena oli lähinnä sen laitteistokoko. Toisaalta
tehtävien käsittelykyvyllä mitattuna sijoittui samaan suuruusryhmittelyyn
esim. IBM Systeemin/350 mallin 67 kanssa, jollainen taas selvästi oli melko
suuri tietokone. Tämä näennäinen ristiriitaisuus kävi kuitenkin selvästi
ymmärrettäväksi jos otettiin huomioon koneen luonne. Tämä oli, kuten
erikoistuminen aina, tietysti suuri voima, ja toisaalta rajoittuvuus.
Myös teknologisella tasolla vertailu kävi vaikeaksi.
Esim. MIR-2:n ydinmuistin voitiin sanoa olevan 8 bittiä, mutta toisaalta se
toimi omassa konfiguraatiossaan tyypillisen suurmuistin tapaan. Erot tavallisiin
tietokoneisiin ulottuivat myös koneen toimintatapaan muutoinkin. MIR-2 ei esim.
soveltanut binääristä lukujärjestelmää, vaan operoi kymmenjärjestelmän
luvuilla syötön ja tulostuksen ohella myös sisäisesti.
MIR-2:lle oli ympäryslaitteisto pyritty luomaan myös
tietoisesti vuorovaikutteiseksi. Liitäntänä käyttäjän ja tietokoneen välillä
siinä oli graafinen näyttölaite, joka oli tehty television kuvaputkea
periaatteellisesti muuntamalla sekä valokynäkelpoiseksi. Tietojen syöttömahdollisuudet
suoraan kuvapinnan välityksellä eivät vielä MIR-2:ssa olleet täydelliset,
mutta sarjan seuraavissa versionsa niitä pyrittiin lisäämään.
Ohjelmointikielen luominen tämän tyyppiselle koneelle oli luonnollisesti
ongelmansa ja erittäin mielenkiintoinen, koska kielen avulla tuli voida
toteuttaa läheinen käyttäjäystävällisyys matemaattiseen tehtävänmäärittelyyn
ja esitysmuotoon sekä tehtävä käyttäjän kannalta helpoksi käyttää hyväksi
koneen tavanomaisista tietokoneista poikkeavia ominaisuuksia. Kieli oli täten
pitänyt luoda alusta lähtien uudeksi, eikä tavallisista symbolikielistä mitään
ollut voitu käyttää sellaisenaan koneessa hyväksi.
MIR-2:lle tehty kieli oli tietysti symbolinen sekin. Se oli
hyvin selvästi tavallista kieli-ilmaisua muistuttava ja suosi matemaattisen
merkintäsymboliikan ja -syntaksin käyttöä sellaisenaan mahdollisimman pitkälle
välittömässä ohjelmoinnissa. Peruskäskyjä koneen käyttämässä kielessä
oli vain noin 20 ja erilaisia usein toistuvia lauseita kaikkiaan noin 60. Käskyjen
pieni määrä ja mahdollisuus soveltaa matemaattista symbolikieltä
sellaisenaan teki myös mahdolliseksi oppia kielen perusteet ja alkeellinen käyttö
suhteellisen helposti.
MIR-2 tietokone on ollut käytössä Otaniemessä,
Helsingin teknillisen korkeakoulun laskentakeskuksessa. Se on otettu käyttöön
helmikuun 1974 alussa. Se oli käytössä Teknillisen korkeakoulun
laskentakeskuksen konekannan yhtenä osana. Lähinnä sen käyttäjät
koostuivat matemaattista tutkimusta tekevistä ja matemaattisia menetelmiä
soveltavista tarvitsijoista sekä teknisen tutkimuksen että yleensä
laskentakeskuksen käyttäjäryhmien joukosta.
MIR-2 tietokone on lahjoitettu Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen
kokoelmiin v 2003.
Lisätietoja Neuvostoliittolaisista tietokoneista ja
MIR-2:sta on saatavissa osoitteista:
http://www.icfcst.kiev.ua/MUSEUM
http://www.computer-museum.ru

Voit lähettää yhdistykselle sähköpostia.