MIR-2
Home Up

 

 

MIR-2

Ukrainan Kyberneettinen instituutti (Institute of the Cybernetics of the National Academy of Science of the Ukraine, perustaja ja johtaja akateemikko V.M.Glushkov) kehitti tietokoneita  1960 ja 1970 –luvuilla Neuvostoliiton matemaattisiin ja teknisiin tarpeisiin. Tällöin syntyivät mm PROMINJ, MIR-1, MIR-2 ja MIR-3 –tietokoneet.

MIR-2 laitteisto

Tietoja MIR-2 –tietokoneesta (Lähde: ERT 1/1974 Pertti Jotuni)
 

MIR-2 edusti monessa suhteessa poikkeuksellista suunnittelua ja uusia käyttöominaisuuksia sen aikaisten tietokoneiden rinnalla. Kyseessä oleva kone oli nimittäin jo laitteistoltaan suunniteltu suorittamaan ensisijaisesti matemaattisia ja lähinnä analyyttisia tehtäviä. Tämä ei rajoittunut myöskään vain numeerisen matematiikan ongelmien ratkaisemiseen, vaan myös ja juuri tässä koneen erikoisuus kaikkein selvimmin ilmeni symbolisten lausekkeiden käsittelyssä. Neuvostoliittolaisten ja yleensä sosialististen maiden tietokoneteknologiassa oli jo tietokoneaikakauden alusta ollut mukana eräs piirre, jota länsimaisessa teknologiassa ja tehtävänasettelussa ei ollut juuri lainkaan käytetty. Tämä piirre oli lähinnä tehtävänmukaisen laitteistorakenteen antaminen tietokoneelle niin, että sen hoitamat tehtäväalueet eivät määräytyneet pelkästään tai aina edes pääasiallisesti ohjelmiston mukaan, vaan olivat mukana siis jo koneen toteutuksessa. MIR-2 edusti tämän suuntauksen tuloksia samalla kun se oli omalla käyttöalueellaan erittäin pitkälle kehitetty. Asiantuntijoiden mukaan sen voitiin sanoa matemaattisten tehtävien ja nimenomaan symbolisella tapahtuvaan käsittelyyn erikoistettuna tietokoneella edustaneen maailman pisimmälle kehitettyä laitteistoa sillä hetkellä.

MIR-sarjan koneiden toteuttamista tehtävistähän periaatteellisesti kaikki olivat suoritettavissa myös aikaisemman tyypin tietokoneita käyttämällä; erona kuitenkin oli, että esim. juuri symbolinen käsittely ja vaikkapa lauseiden todistamiseen kuuluvat symboliset operaatiot vaativat niitä käytettäessä runsaasti tietojenkäsittelykapasiteettia ja tietokoneaikaa käytettäessä menetelmiä, joissa tehtävien ratkaisu oli sijoitettava koneelle annettaviin ohjelmiin.

MIR-2 oli kolmas samaan sarjaan kuuluvista ja saman laatuisista koneista, joista ensimmäinen, PROMINJ, muodosti perustyypin sarjan myöhempien versioiden kehittelylle. Sitä seurasivat MIR-1, MIR-2 ja seuraavana oli tulossa MIR-3, jolla samat ominaisuudet oli viety pitemmälle. Otaniemen asiantuntijoiden mukaan voitiin MIR-3:a luonnehtia kaavamaisesti ensimmäiseksi sarjan koneeksi, jonka symbolinen käsittelyvoimakkuus tuli ulottumaan lauseiden todistamiskyvyn tasolle saakka, kun taas MIR-2:lla numeerisen matematiikan kirjasto-ohjelmien rinnalla symbolinen käsittelykyky käsitti mm. alkeisfunktiot, niiden algebrallisen manipuloinnin sekä differentiaali- ja integraalilaskentaan kuuluvat tärkeimmät operaatiot.

MIR-2:n suuruutta konventionelleihin tietokoneisiin verrattuna oli siten vaikea ilmaista, koska niiden toimintatapa ja tehtävien lähestymistapa poikkesivat toisistaan huomattavasti. Teknologisesti MlR-2:n, joka kuului toiseen sukupolveen, voitiin lukea kuuluvan pienehköihin tai keskisuuriin koneisiin, jolloin arvioperusteena oli lähinnä sen laitteistokoko. Toisaalta tehtävien käsittelykyvyllä mitattuna sijoittui samaan suuruusryhmittelyyn esim. IBM Systeemin/350 mallin 67 kanssa, jollainen taas selvästi oli melko suuri tietokone. Tämä näennäinen ristiriitaisuus kävi kuitenkin selvästi ymmärrettäväksi jos otettiin huomioon koneen luonne. Tämä oli, kuten erikoistuminen aina, tietysti suuri voima, ja toisaalta rajoittuvuus.

Myös teknologisella tasolla vertailu kävi vaikeaksi. Esim. MIR-2:n ydinmuistin voitiin sanoa olevan 8 bittiä, mutta toisaalta se toimi omassa konfiguraatiossaan tyypillisen suurmuistin tapaan. Erot tavallisiin tietokoneisiin ulottuivat myös koneen toimintatapaan muutoinkin. MIR-2 ei esim. soveltanut binääristä lukujärjestelmää, vaan operoi kymmenjärjestelmän luvuilla syötön ja tulostuksen ohella myös sisäisesti.

MIR-2:lle oli ympäryslaitteisto pyritty luomaan myös tietoisesti vuorovaikutteiseksi. Liitäntänä käyttäjän ja tietokoneen välillä siinä oli graafinen näyttölaite, joka oli tehty television kuvaputkea periaatteellisesti muuntamalla sekä valokynäkelpoiseksi. Tietojen syöttömahdollisuudet suoraan kuvapinnan välityksellä eivät vielä MIR-2:ssa olleet täydelliset, mutta sarjan seuraavissa versionsa niitä pyrittiin lisäämään. Ohjelmointikielen luominen tämän tyyppiselle koneelle oli luonnollisesti ongelmansa ja erittäin mielenkiintoinen, koska kielen avulla tuli voida toteuttaa läheinen käyttäjäystävällisyys matemaattiseen tehtävänmäärittelyyn ja esitysmuotoon sekä tehtävä käyttäjän kannalta helpoksi käyttää hyväksi koneen tavanomaisista tietokoneista poikkeavia ominaisuuksia. Kieli oli täten pitänyt luoda alusta lähtien uudeksi, eikä tavallisista symbolikielistä mitään ollut voitu käyttää sellaisenaan koneessa hyväksi.

MIR-2:lle tehty kieli oli tietysti symbolinen sekin. Se oli hyvin selvästi tavallista kieli-ilmaisua muistuttava ja suosi matemaattisen merkintäsymboliikan ja -syntaksin käyttöä sellaisenaan mahdollisimman pitkälle välittömässä ohjelmoinnissa. Peruskäskyjä koneen käyttämässä kielessä oli vain noin 20 ja erilaisia usein toistuvia lauseita kaikkiaan noin 60. Käskyjen pieni määrä ja mahdollisuus soveltaa matemaattista symbolikieltä sellaisenaan teki myös mahdolliseksi oppia kielen perusteet ja alkeellinen käyttö suhteellisen helposti.

MIR-2 tietokone on ollut käytössä Otaniemessä, Helsingin teknillisen korkeakoulun laskentakeskuksessa. Se on otettu käyttöön helmikuun 1974 alussa. Se oli käytössä Teknillisen korkeakoulun laskentakeskuksen konekannan yhtenä osana. Lähinnä sen käyttäjät koostuivat matemaattista tutkimusta tekevistä ja matemaattisia menetelmiä soveltavista tarvitsijoista sekä teknisen tutkimuksen että yleensä laskentakeskuksen käyttäjäryhmien joukosta.

MIR-2 tietokone on lahjoitettu Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen kokoelmiin v 2003.

Lisätietoja Neuvostoliittolaisista tietokoneista ja MIR-2:sta on saatavissa osoitteista:

http://www.icfcst.kiev.ua/MUSEUM

http://www.computer-museum.ru

 

Voit lähettää yhdistykselle sähköpostia.