1950-luku
Vuosikymmenen aikana reikäkorttien käyttö lisääntyi, niitä käytettiin lähes sadassa toimipaikassa.
Reikäkortti oli kartonkia ja sen piti olla korkealaatuista, jotta se liikkui koneiden läpi ilman ongelmia. Jyväskylässä toimiva Kankaan kartonkitehdas kehitti yhdessä IBM:n kanssa reikäkortteja varten erityisen kartonkilaadun. Tehdas toimitti kartonkia Suomen IBM:lle, joka valmisti reikäkortit ja markkinoi eteenpäin. Kankaan tehdas toimitti kartonkia myös vientiin ja sai siitä hyvän vientituotteen.
Reikäkorttiyhdistys perustettiin 1953, siihen tuli mukaan yritysjäseniä ja henkilöjäseniä. Yhdistyksen toimintaan osallistuivat henkilöt, jotka työskentelivät reikäkorttien kanssa.
”Reikäkorttiyhdistys toimi aluksi yhteisenä foorumina, jossa vaihdettiin mielipiteitä ja kokemuksia sekä vertailtiin koneinstallaatioita ja sovelluksia.
Jo 50-luvun aikana Reikäkorttiyhdistyksestä tuli tunnustettu instituutio, minkä seurauksena se rupesi antamaan sekä lausuntoja että vaateita alaa koskien (Tivian historia.)
Yhdistyksen nimi vaihtui 1966 Tietokoneyhdistyseksi. Yhdistys toimii edelleen, nykyinen nimi on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry.
Suomen ensimmäiset tietokoneet
Suomessa aloitettiin hanke oman tietokoneen rakentamiseksi 1954. Kone sai nimekseen ESKO ja se valmistui 1960. Tietokoneen ohjaus tapahtui reikänauhoille ennalta lävistettyjen ohjelmien mukaan. Lukijan nopeus oli 150 merkkiä sekunnissa. ESKO:ssa reikänauhanlukijoita oli kaksi viiden lukijan yksikköä. Valmistuessaan ESKO oli jo vanhentunut ja epäluotettava.
Se oli Helsingin yliopiston käytössä muutaman vuoden. ESKO-tietokoneprojekti toi maahan alan osaamista ja sen välilliset vaikutukset olivat merkittävät.
Tietokoneet olivat hyvin kalliita, huoneen kokoisia, käyttivät elektroniputkia ja niiden sähkönkulutus oli suuri. Suomen ensimmäisen tietokoneen IBM 650:n hankki Postisäästöpankki 1958 ja sen nimeksi tuli ENSI. Tiedot koneelle syötettiin reikäkorteilta.
Vuosikymmenen lopussa Suomessa oli käytössä neljä tietokonetta. Elanto (IBM Ramac), Kela (IBM 650), Valmet (IBM 610)
Lähteet:
Ari T. Manninen – Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa
Tekniikan museo
Wikipedia
Kuvat:
Tekniikan museo.
Kirjoista Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa ja Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta sekä Suomen tietokonemuseo. Rauno Kuusion kotialbumi.