Tietokonepelien historia
Mikko Heinonen – Suomen pelimuseon työryhmä
1950-1960 luku
William Higinbotham kehittää vuonna 1958 Tennis for Two -videopelin, toimii analogisella Donner Model 30 -tietokoneella. Tennispelin pallorutiini hyödyntää ballististen ohjusten mallintamiseen käytettyä teknologiaa. Oskilloskoopin ruudulla pelattu peli saa suosiota näyttelyissä, mutta on luonnollisesti liian kallis kaupallistettavaksi.
Yliopistomaailmassa suositulle PDP-1-tietokoneelle kehitetään monenlaisia ajanvietepelejä, joista kenties suosituin on Steve Russellin ja hänen tiiminsä Spacewar! vuodelta 1962. Yksinkertaista avaruustaistelupeliä kopioidaan eri oppilaitosten välillä, mutta koska kalliita PDP-1-koneita on olemassakin yhteensä vain reilut 50 kappaletta, se jää harvojen herkuksi.
1970-luku
Nolan Bushnell ja Ted Dabney kehittävät Spacewar!-pelin pohjalta kolikkopelin nimeltä Computer Space (1971). Sitä myydään reilut 1000 kappaletta, ja Bushnell ja Dabney saavat siitä alkupääoman Atari-yhtiön perustamiseen. Atarin seuraava peli on Pong – eräänlainen tennispeli sekin – ja siitä tulee valtava hitti. Kolikoilla pelattavien videopelien historia käytännössä alkaa näistä peleistä ja jatkuu tähän päivään asti.
Pong muunnoksineen saapuu myös koteihin TV-pelien muodossa. Ensimmäinen pelikonsoli Magnavox Odyssey julkaistaan jo 1972, mutta varsinainen läpimurto tapahtuu myöhemmin, kun Atarin Pong klooneineen valtaa kotimarkkinat. Vuosikymmenen lopulla nähdään ensimmäiset todella suositut pelikonsolit, joista keskeisin on Atari Video Computer System eli Atari 2600 (1977). Sitä myydään miljoonia kappaleita ja se synnyttää etenkin Yhdysvaltoihin kokonaisen peliteollisuuden.
1980-luku
Kohtuuhintaiset, kotiin tarkoitetut mikrotietokoneet kuten Commodore VIC-20 haastavat Atarin asemaa myös pelikoneena. Tämä sekä markkinoiden täyttyminen heikkolaatuisista peleistä ja Atarin kyvyttömyys kehittää uutta menestystuotetta 2600:n tilalle johtavat USA:n pelimarkkinoiden romahdukseen vuonna 1983. Vasta Nintendo Entertainment Systemin julkaisu vuonna 1985 palauttaa pelikonsolit merkittäväksi markkinaksi länsimaissa.
Maailman suosituin yksittäinen tietokonemalli Commodore 64 muodostuu valtavan suosituksi myös pelkkänä pelialustana. Sen lisäksi mm. Isossa-Britanniassa suosioon nousee erittäin edullinen Sinclair ZX Spectrum. Suositut tietokonepelit julkaistaan yleensä molemmille alustoille. Japanin markkinat eriytyvät länsimaisista, siellä pelaajien suosiossa ovat paitsi Nintendon konsolit, myös mm. MSX-standardin koneet ja NECin eri mallit.
Vuosikymmenen loppua kohden 8-bittiset kotimikrot korvautuvat 16-bittisillä. Koteihin suosituimpia valintoja ovat Commodore Amiga, Atari ST ja IBM PC –yhteensopivat. Kaikille ilmestyy runsaasti pelejä.
1990-luku
Nintendo ja sen pahin kilpailija Sega julkistavat uudet 16-bittiset konsolimallit, Super Nintendon ja Mega Driven. Molemmista tulee suosittuja ja niiden välillä käydäänkin ensimmäistä kunnon ”konsolisotaa” vuosikaudet. 1990-luvun puolivälissä markkinoille tulee Sony PlayStation, joka lyö kilpailijansa Nintendo 64:n ja Sega Saturnin. PlayStation suunnataan myös lännessä selvästi aikuisemmille pelaajille, ja sen peleissä on paljon avoimemmin mukana mm. kauhua ja väkivaltaa.
Tietokonepuolella PC-yhteensopivat vakiinnuttavat asemansa myös pelikoneina Atarin ja Commodoren kaaduttua 90-luvun puoliväliin mennessä. Vuosikymmenen loppua kohti alkaa kuluttajahintaisten 3D-kiihdytinten esiinmarssi. Suosituin niistä on ensin 3dfx Voodoo, joka pystyy piirtämään kolmiulotteista vektorigrafiikkaa moninkertaisella nopeudella perinteisiin suorittimiin nähden.
2000-luku
Sega poistuu konsolimarkkinoilta, kun vuosituhannen vaihteessa julkaistu Dreamcast häviää selvästi Sonyn uudelle PlayStation 2:lle myynneissä. Myös Nintendon uutuuden GameCuben menekki jää vaatimattomaksi. Uutena pelurina mukaan tulee Microsoft, jonka Xbox-konsoli perustuu PC-yhteensopivien tekniikkaan. Ensimmäisen Xboxin tarkoitus onkin vain raivata tietä Xbox 360:lle, joka ilmestyy 2000-luvun puolivälissä ja onkin Microsoftin tähän mennessä suurin menestys konsolimarkkinoilla. Sony PlayStation 3 antaa sille kovan vastuksen, mutta vuosikymmenen loppupuolen myydyin konsoli on liikeohjausta käyttävä Nintendo Wii.
Mikrotietokoneissa PC-yhteensopivien kilpajuoksu jatkuu, ja uusia 3D-kiihdyttimiä ja suorittimia esitellään kiihkeään tahtiin. Suorittimia valmistava AMD ostaa näytönohjainvalmistaja ATI:n vuonna 2006 ja kilpailee jatkossa Inteliä ja Nvidiaa vastaan. Pelien kauppapaikka Steam julkaistaan vuonna 2003 ja se muodostuu pian tärkeimmäksi alustaksi PC-pelaajille.
2010-luku
Jo edellisellä vuosikymmenellä suosiotaan kasvattaneet mobiilipelit lyövät lopullisesti läpi, ja myös Suomeen syntyy miljardien eurojen peliteollisuus niiden ympärille. Rovion ja Supercellin kaltaiset yritykset kertovat jättituloksistaan. Lyhyen käyttöjärjestelmien taistelun jälkeen kentälle jäävät Applen iOS ja Googlen Android, joille kaikki suositut pelit toteutetaan. Useimmiten pelejä pelataan verkossa muita vastaan ja niihin sisältyy jonkinlainen mikromaksumekaniikka.
Pelikonsolien uusi sukupolvi alkaa vuoden 2013 tienoilla PlayStation 4:n ja Xbox Onen esittelyn myötä. Tällä kertaa Sony on myynneissä reilusti edellä, etenkin USA:n ulkopuolella, mutta Microsoft laajentaa Xbox-pelipalveluaan kattamaan myös PC-yhteensopivat ja monet pelit voi hankkia samalla kertaa sekä Xboxille että PC:lle. Nintendo jää alakynteen Wii U:n kanssa, mutta onkin jo siirtynyt lähes täysin kannettaviin pelikoneisiin, joissa se on dominoinut Game Boyn (1989) julkaisusta alkaen. Vuonna 2017 julkaistu Nintendo Switch yhdistää lopulta tuotelinjat: se on kannettava konsoli, jonka voi liittää myös televisioon. Switch on huomattava menestys.
PC-puolella kehitys hidastuu, muttei pysähdy. Teknologian rajat alkavat tulla vastaan niin suorittimissa kuin näytönohjaimissa, mutta uusiin laitesukupolviin saadaan kuitenkin puristettua mukaan uusia ominaisuuksia. Supersuosittu Steam saa kilpailijakseen Epic Games Storen, joka jakaa viikottain ilmaisia pelejä houkutellakseen asiakkaita.
2020-luku
Pelejä yritetään viedä suoratoistoon vaihtelevalla menestyksellä. Google julkistaa Stadia-konsolin, joka ei ole oikeastaan konsoli lainkaan vaan pelkkä pääte verkon kautta pyörivän pelin pelaamiseen. Palvelu ei saavuta menestystä ja suljetaan vain vajaan kolmen vuoden kuluttua. Monta vastaavaa palvelua kuitenkin toimii edelleen.
Sony PlayStation 5 ja Microsoft Xbox Series X|S julkaistaan, mutta ne ovat melko pitkälti päivityksiä edellisiin malleihin, ja valtaosa edellisen sukupolven peleistä toimii niissä. Microsoftilla tuki kattaa jopa alkuperäisen Xboxin pelit, ja MS rummuttaakin vahvasti Game Pass -palveluaan, jossa voi pelata satoja pelejä kiinteällä kuukausimaksulla.
Suomen pelimuseon sivut: https://www.vapriikki.fi/pelimuseo/