1923-1975 Reikäkorttien aikakausi Suomessa
Herman Hollerith kehitti reikäkortin USA:n väestölaskentaa varten 1890 ja Hollerith-niminen yhtiö alkoi valmistaa laitteita.
Yritysjärjestelyjen jälkeen 1924 yrityksen nimeksi vaihtui International Business Machines. Suomen ensimmäinen reikäkorttikone otettiin käyttöön 1923 Tilastolliseen päätoimistoon.
Reikäkorttikoneet hankittiin, kun toimisto velvoitettiin laatimaan tulo- ja varallisuustilastoa. Siinä käsiteltiin yli puoli miljoonaa tuloilmoitusta, eikä siitä olisi enää selvitty ilman reikäkorttikoneita.
Seuraavina reikäkortit ottivat käyttöön (vakuutusyhtiöt) Sampo ja Salama, VR, Tulli, Fazer ja Paulig.
Suomeen toimitetut reikäkorttikoneet olivat Hollerith, IBM ja Powers merkkisiä.
Kansaneläkelaitos hankki ensimmäiset reikäkorttikoneet 1940. Reikäkorteille tallennettiin kahden miljoonan henkilötiedot ja hoidettiin kansaneläkkeiden maksut. Kela käytti reikäkortteja vuoteen 1960 saakka, jolloin Kelassa siirryttiin tietokoneaikaan.
Merkittävän erona nykyiseen tietojenkäsittelyyn oli, että yhdellä koneella ei voitu suorittaa koko tehtävää alusta loppuun, vaan yhdellä koneella suoritettiin vain yksi työvaihe (monistus, laskenta, tulkkaus, lajittelu, tulostus). Sen jälkeen siirryttiin korttien kanssa seuraavalle koneelle, jossa suoritettiin seuraava vaihe ja näin jatkettiin, kunnes koko tehtävä oli suoritettu.
Lävistyskone * Uudempiin lävistyskoneisiin sisältyi kirjoitin, joka kirjoitti myös tekstiä reikäkorttiin. Laitteella voidaan myös monistaa yksittäisiä kortteja.
Lajittelukone * Laitteen tehtävänä on lajitella kortit järjestykseen. Aakkostekstilajittelussa käytetään 12-11-0 lävistyksiä, jolloin kortit saadaan aakkosjärjestykseen kahdella lävistyksellä.
Tabulaattori (sisältää tulostimen) * Käyttö tulostamiseen sekä kytkinpaneelin laaditun ohjelman avulla myös laskentaan
Kalkulaattori (calculation punch) * Suorittaa yhteen- ja vähennyslaskuja kytkentäpaneelin ohjelman mukaan reikäkorttien halutuista sarakkeista. Tulos lävistyy samoille reikäkorteille. Lisälaitteen avulla laite pystyy myös kerto- ja jakolaskuihin
Kollaattori (collator) * Tehtävänä on yhdistellä kahdesta korttipinosta kytkentäpaneelin ohjelman mukaan yksi yhteinen kortisto
Aakkosellinen tulkkauslaite * Tehtävänä on tekstin kirjoittaminen reikäkortteihin kytkinpaneelin ohjeiden mukaisesti
Reikäkorttien monistuskone (Repro) – Tehtävänä on monistaa kortteja toisesta korttipinosta toiseen pinoon. Kone voidaan myös yhdistää summalävistimenä toimivaksi niin, että se liitetään laskentayksikköön tai tabulaattoriin yhdistyskaapelilla, jolloin prosessoidut summat tuodaan reprolle lävistettäväksi. Lisäksi koneella voidaan lävistää joukkolävistyksiä.
Sodan jälkeen
Sodan jälkeen reikäkorttien käyttö kasvoi nopeasti. Pankit, teollisuus ja isot yritykset ottivat käyttöön rk-järjestelmiä. Niillä pystyttiin tekemään monipuolisia laskutoimituksia ja niitä käytettiin varastonhallinnassa, laskutuksessa, kirjanpidossa ja palkanlaskennassa.
Esimerkiksi sähkömittarin lukijalla oli mukana asiakkaan tiedoilla täytetty reikäkortti, siihen hän kirjasi uuden mittarilukeman erityisellä ”mark sensing” kynällä. Reikäkortti toimitettiin laskutukseen ja rk-järjestelmällä asiakkaalle laadittiin kulutuksen mukainen sähkölasku.
Kun yritykselle tärkeät tiedot oli jo tallennettu reikäkorteille, seuraava tekninen vaihe oli tietojen siirto ja sovitus uuteen ympäristöön. Tietokoneaikaan siirtyminen tarkoitti jo olemassa olevan tietojärjestelmän automatisointia.
IBM oli markkinajohtaja reikäkorttikoneissa ja IBM myös julkaisi ensimmäiset kaupalliseen käyttöön tarkoitetut tietokoneet. Kun reikäkorttikoneiden kapasiteetti ei enää riittänyt, yrityksen oli helppoa siirtyä saman toimittajan tietokoneeseen. IBM:n tietokoneiden mukana toimitettiin usein myös reikäkorttikone vielä 70-luvulle saakka.
Lähteet:
Ari T. Manninen – Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa
Wikipedia
Kuvat:
Suomen tietokonemuseo
Kirjoista Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa ja Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta
