1960-luku
Transistorit tulivat elektroniputkien tilalle
Transistorit korvasivat elektroniputket ja tietokoneiden määrä lisääntyi nopeasti, vuosikymmenen lopussa tietokoneita oli noin 250 kappaletta. 60-luvun lopulla tietokoneet käyttivät jo integroituja piirejä, niiden suorituskyky parani ja koko sekä virrankulutus pienenivät. Tietokoneet olivat kuitenkin vielä kalliita, vain isoilla yrityksillä oli varaa ostaa oma tietokone. Reikäkortteja ja myös reikänauhaa käytettiin tiedon tallentamisessa ja tiedon syöttämiseen tietokoneille.
Suomen kaapelitehdas laajensi toimintaansa elektroniikan ja tietotekniikan alalle ja perusti laskentakeskuksen Helsingin Salmisaareen. Toiminnan tavoitteena oli laskentakeskustoiminnan käynnistäminen ja IBM:n kanssa kilpailevien tietokoneiden tuonti maahan. Ensimmäinen tietokone Elliott 803A saapui syksyllä 1960 ja seuraavana vuonna tuli Siemens 2002. Tietokoneille ei ollut valmista ohjelmistoa, ne oli tehtävä itse. Jouduttiin organisoimaan laajamittaista koulutusta ohjelmoinnissa. Se oli varmaan syy miksi paikkaa kutsuttiin ”Salmisaaren yliopistoksi”.
Kaapelitehdas hankki useita edustuksia ja ryhtyi markkinoimaan mm. Siemens, Bull ja GE tietokoneita asiakkaille. 1967 yrityskauppojen jälkeen nimeksi vaihtui Oy Nokia Ab.
Kun tietokoneet lisääntyivät nopeasti, tarvittiin myös tietotekniikkaa tuntevaa työvoimaa. Tietokoneiden toimittajat järjestivät koulutusta omille asiakkailleen. Tietoteknisen koulutuksen järjestämisessä tuli kiire, eri oppilaitoksiin lähdettiin käynnistämään pikaisesti alan koulutusta.
Valtion tietokonekeskus (VTKK) perustettiin 1964 palvelemaan valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä. Se tarjosi konesali- ja ohjelmistopalveluja valtionhallinnon yksiköille.
Yhdyspankin ja sen suurasiakkaiden tietojenkäsittelyä varten perustettiin Tietotehdas 1968.
Eri puolille Suomea perustettiin Tieto-alkuisia yrityksiä, Tietosavo, Tietojyvä, Tietonauha, Tietobotnia, jotka tuottivat tietotekniikkapalveluja oman alueen yrityksille.
Jokaiselle suomalaiselle laadittiin oma henkilötunnus, jota käytettiin henkilötietona.
Vuosikymmenen alussa suosittu malli oli IBM 1400 ja vuosikymmenen lopussa IBM System 360.
60-luvun pankkitoimintaa:
”Aineisto kerättiin kussakin konttorissa pankin kiinnimenoajan jälkeen tietokoneajoja varten ja tositteet kuljetettiin autolla tietokonekeskukseen. Siellä ne illalla lävistettiin, yöllä ajettiin ja tulokset kuljetettiin aamulla taas autoilla takaisin konttoreihin. Myöhemmin mentiin toiseen ratkaisuun, jossa käsiteltävät tiedot lävistettiin laskukoneen avulla reikänauhalle ja ne siirrettiin sitten puhelinlinjaa pitkin konekeskukseen.” Poimittu Fujitsun historiasta.
Lähteet:
Ari T. Manninen – Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa
Wikipedia
Kuvat: Suomen tietokonemuseo
Kirjoista Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa ja Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta
