Kela on suuri julkinen toimija, joka koskettaa jokaista kansalaista elinkaaren eri vaiheissa. Oma IT ja vahva IT-osaaminen ovat Kelalle strategisesti tärkeä valinta. Kelan IT-ratkaisuilla on vaikutus koko yhteiskuntaan, joten niiden on oltava toimintavarmoja, turvallisia ja edistyksellisiä. Olemme suomalaisen arjen ja hyvinvoinnin mahdollistaja ja varmistaja. Lähes 900 IT-osaajaa työllistävä Kela on Suomen mittakaavassa merkittävä IT-työnantaja.
Kelalla on pitkä, useiden vuosikymmenien historia tietotekniikan hyödyntämisessä ja sen kehittämisessä. Tervetuloa tutustumaan tälle matkalle!

Katsaus Kelan tietojenkäsittelyn historiaan

  • Reikäkorttien aika

    Kela aloitti tietojen keräämisen vuonna 1938, reikäkorttikoneet saatiin 1940. Kelan henkilökortit ovat vanhin koneellinen tietokanta suomalaisista, tiedot kerättiin reikäkorteille. Kaikkiaan Kela kirjasi reikäkortistoonsa yli 2 miljoonan suomalaisen henkilötiedot.
    Suomalaisten kortistointi alkoi Kelassa, kun työikäisiltä alettiin periä eläkemaksua. Maksu kerrytti 65-vuotiaana odottavaa kansaneläkettä. Tätä varten kaikki aikuiset oli kortistoitava reikäkorteille. Kyseessä onkin ensisijaisesti aikuisten kortisto, ei eläkeläisten kortisto.

    Reikäkorttikone oli 1940-luvulla niin moderni ilmestys Suomessa, että Suomen Sosialidemokraatti kuvaili sitä ”ihmerobotiksi” ja ”koneaivoiksi”, joka laskee, lukee ja kirjoittaa puolestanne teidän tarvitsematta muuta kuin katsoa kauniisti sivusta ja poltella tyytyväisenä savukettanne. Ja näitä koneaivoja oli Kelassa paljon! Laitteisto koostui aluksi IBM 031 lävistyskoneista (8 kpl), IBM 512 toisintokoneesta, IBM 552 tulkkikoneista (2 kpl) ja IBM 601 kertolaskukoneesta. Pian tuli myös IBM 405 tabulaattori. Laitteistoparannuksia saatiin sodan jälkeen.

    Linkki Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa.

    • 1939 Kansaneläke
    • 1937 Äitiysavustuslaki
    • 1948 Lapsilisä
  • 1960-luku - kohti uutta aikaa

    Ensimmäinen tietokone IBM 650 hankittiin 1960

    • Elektroninen tietojenkäsittelykone eli ETK-kone, ”sähköaivot”
    • Keskusmuisti oli 20 000 merkkiä
    • Kansaneläkkeiden laskenta, rekisteröinti, maksatus ja tilastointi, päätösten kirjoittaminen
    • Eläkkeiden indeksikorotusajo kesti 20 tuntia.

    Kela siirtyi USAn jälkeen toisena kansallisena eläkelaitoksena maailmassa käyttämään tietokoneita eläkkeiden maksamiseen.

    • Myöhemmin käyttöön otettiin IBM 1401/1460/360.
    • VSAM-peräkkäistiedostoja ja magneettinauhoja.
    • Sairausvakuutuslaki 1964
    • Sosiaaliturvatunnusrekisteri 1968
    • Sosiaaliturvatunnuksesta henkilötunnus
    • Isänä Erkki Pale vakuutusyhtiö Salamasta.
    • ATK-keskus perustetaan 19.3.1968.
    • 1969 Kansaeläkkeiden ja perhe-eläkkeiden eräkäsittely
  • 1970-luku - Kelasta maan suurin tietotekniikan hyödyntäjä

    • IBM 370
    • Laskenta-automaatit 1971
    • Tosiaikakäsittely, eroon eräajoista
    • Päätejärjestelmät

    -Eläkehakemusten rekisteröinti ja eläkekyselyt 1973

    -Perhe-eläkkeiden päätekäsittely 1977

    -Kuntoutusjärjestelmä 1977 (tehtiin pääosin Assembler-ohjelmointikielellä)

    -Talletustapana VSAM-tiedostot

    • MVS-käyttöjärjestelmä (Multiple Virtual Storage), nykyisin z/OS on IBM:n käyttöjärjestelmä System z -sarjan suurtietokoneille.
    • TSO-järjestelmä (Time Sharing Option), jonka avulla voidaan käyttää keskustietokoneen tarjoamia palveluita pääteyhteydellä.
    • CICS-tapahtumakäsittelyjärjestelmä
    • Oli myös jotakin COBOL-ohjelmointikielellä.
    • DL1- hierarkkinen tietokanta
    • Vuoteen 1978 mennessä kaikissa paikallistoimistoissa näyttöpääte.
    • Vuonna 1979 noin 650 000 päätetapahtumaa kuukaudessa.
  • 1980- luku

    • Ensimmäinen takaisinperintäjärjestelmä käyttöön 1987, DL/I.
    • SAS ohjelmisto tilastointiin ja tutkimukseen 1980-luvun alussa.
    • ATK-keskus teki enemmän määrittelyä, esimerkiksi käyttäjien ohjeita.
    • Tietokonekeskus Jyväskylään 1983
    • Siirryttiin käyttämään kahta keskusyksikköä, päätejärjestelmät, testaus ja eräajot
    • Oma, kiinteä verkko.
    • Vuonna 1989 noin 650 000 päätetapahtumaa päivässä.
  • Uutta rakennearkkitehtuuria, tietokonekeskus Jyväskylään

    • Relaatio-tietokannat/DB2
    • Kuntoutusjärjestelmä 1988 oli ensimmäinen, jossa DB2-tietokanta, ohjelmoitiin PL/1:llä.
    • Työttömyysturvajärjestelmä1985, josta iso osuus tehtiin PL/1-ohjelmointikielellä, DL/I-kannat.
    • RAKE-malli eli etuusjärjestelmien rakennearkkitehtuuri, yhteisiä ohjelmia esimerkiksi maksunmuodostus
    • Esitutkimus 1986-1987, yleissuunnittelu 1987 – 1988
    • RAKE-järjestelmä 1989, ulkomaille maksettava rintamalisä
    • CICS/DB2/PLI/1
    • Käyttöliittymät erilaisia
    • Paljon tapahtumakoodeja, jotka käyttäjän oli muistettava, esimerkiksi sairauspäivärahassa niitä oli 33 kappaletta.
  • 1990- luku

    • Mikrotyöasemien käyttöönotto 1991.
    • KEKO eli Kelalle rakennettu sovellusten kokoonpano- ja versionhallintaa tukeva väline menettelyineen käyttöön 1993.
    • Yhteistoiminnalliset järjestelmät OS/2
    • Mm. lääkekattokorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset
    • Kuntoutusmaksut 1995
    • Näytönkäsittely mikrolla
    • Kantapäivitykset keskuskoneella.
    • TUVI-järjestelmä eli tuotannon virheilmoitusten ja muutospyyntöjen käsittelyjärjestelmä 1990-luvun lopussa.
    • Sähköinen asiakirjahallintajärjestelmä SAHA käyttöön vuosikymmenen lopulta alkaen.
    • Tietoverkot ja Internet 1998.
  • Etuusjärjestelmien uusi rakennearkkitehtuuri

    • YHTE-malli eli Kelan etuusjärjestelmien rakennearkkitehtuuri
    • 1992 aloitettiin esitutkimus, 1993 määrittely ja tekninen suunnittelu
    • Eri etuuksien päätekäsittelylle yhteinen looginen valikko-ohjattu runkorakenne.
    • Kohot – ei tarvitse muistaa kaikkia tapahtumakoodeja.
    • YHTE-tietokanta

    YHTE-tapahtumat

    Henkilön asioiden käsittely

    etuuskäsittely

    kyselyt

    tietomuutokset

    Luettelot

    toimiston asioiden käsittely

    kyselyt

    Aputapahtumat

    aputietojen kysely

    aputietojen ylläpito

    laskentatapahtumat

    Keskushallinnon tapahtumat

    apurekisterien ylläpito

    laskujen käsittely

    osoite- ja yhteystietojen kysely

    tietohallinnon asioiden käsittely

    tietohallinnon asioiden kysely

    Kuntien kysely

    kyselyrungon aloitus SOKYlla

  • YHTE-etuudet

    YHTE-runko  1994

    Vanhempainpäiväraha   1994

    Työttömyysturva   1996

    Korkoavustus   1996

    Takaisinperintä   1996

    Opintotuki    1997

    Lastenhoidontuki      1997

    Koulumatkatuki  1997

    Sairaspäiväraha  1999

    Kuntoutusraha  1999

    Äitiysavustus   2000

    Yleinen asumistuki    2000

    Erityishoitoraha  2000

    Vakuuttaminen   2000

    YHTE-kirjekäsittely  2001

    Aikuiskoul. lainatakaus  2001

    Kuntoutus  2002

    Adoptiotuki     2002

    Uusi vanhempainpäiväraha  2002

    Maahanmuuttajan erityistuki  2003

    Lapsilisä  2005

    Koulutustuki   2005

    Sairaanhoitokorvaukset  2005

    Kuntoutusmaksut  2005

    Eläkkeensaajien asumistuki  2006

    Sotilasavustus  2007

    Opintolainavähennys  2007

    Elatustuki  2009

    Opintolainahyvitys  2015

  • 2000-luku

    • Laskennat verkkopalveluihin
    • Opintotuen laskenta  2002
    • Asumistuen laskenta  2003
    • Työttömyysturvan laskenta  2003
    • Vanhempainrahakauden laskenta  2003
    • Sairauspäivärahakauden laskenta  2004

    VEPAx-arkkitehtuuri

    Toiminnanohjauksen uudistaminen

    • 1. vaihe 2006 lopussa
    • SAP, toimittajana Siemens.

    Käyttövaltuuksien hallintaan uusi väline BMC:ltä.

    Kansallinen potilasarkisto Kelaan.

    Omien tietojen kyselyt verkkopalveluihin

    • Opintotuki     2004
    • Vanhempainpäiväraha   2004
    • Yleinen asumistuki   2004
    • Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha   2005
    • Työttömyysetuudet ja koulutustuki   2005
    • Kuntoutusraha  2005
    • Lastenhoidon tuki   2006
    • Lapsilisä, äitiysavustus, adoptiotuki    2006
    • Kuntoutus   2007
    • Eläkkeensaajansaajien asumistuki    2007

    Kelan uuden etuusarkkitehtuurin esiselvitys valmistui 2008, aikuiskoulutustuen lainantakaus valittiin pilotiksi.

    Etuustyön hallintajärjestelmä Oiwa korvasi sähköisen asiakirjahallintajärjestelmä SAHAn 2011.

  • Uutta etuusarkkitehtuuria ja verkkopalveluja

    VEPA-arkkitehtuuri

    • Käyttöliittymänä selain
    • Taustalla perinteisten järjestelmien arkkitehtuuri eli CICS, DB2 ja PL/1
    • Käyttöliittymäkerros rakennettu tukemaan selaimen käyttöä
    • Sovelluspalvelin WebSphere Application Server
    • Ohjelmointikielet Java ja JSP
    • Kuntoutuskurssi-järjestelmä pilottina 2001.

    OS/2-käyttöjärjestelmästä siirryttiin Microsoft Windows XP Professionaliin 2004.

  • 2010 ja 2020 -luvut

    Onni on ratkaisutyön järjestelmä, joka muodostaa kehyksen kaikille uuden etuusarkkitehtuurin (ETUA) mukaisille etuus- ja tukijärjestelmille. Etuudet integroidaan Onniin sitä mukaan kun järjestelmiä uusitaan. Onni on selainsovellus, joka muodostuu runkosovelluksesta (RZ) ja runkosovelluksen sisään iFrame-tekniikalla upotetuista etuus- ja tukijärjestelmistä.

    • Onni tarjoaa api-rajapinnan, jonka avulla etuus- ja tukijärjestelmät pystyvät tekemään kutsuja Onniin.
    • Verkkopalveluihin eri etuuksien hakemukset, liitteiden sähköinen toimittaminen ja suojattu viestinvälitys.
    • 2020-luvun alussa OmaKela, responsiivinen, helppokäyttöinen ja saavutettava verkkoasiointipalvelu.
    • Kanta-palvelujen kehitys, Omakannassa omat terveystiedot ja reseptit. Siellä voi katsella myös laboratoriotuloksia, uusia reseptejä ja tehdä hoitotahdon.
    • Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kasvavaa hyödyntämistä.
  • 1955 Kelan reikäkorttikonesali

    1-1955 Kela Reikäkorttikonesali
  • 1956 Kelan toimisto

    2-Kelan toimisto1956
  • 15.1.1960. Ensimmäiset ATK:n koneet saapuvat Kelaan

    3-Kelan_1._koneet_saapuvat_15.1.1969
  • IBM 650

    Kelan IBM 650
  • 1962 Kela IBM 1401

    5-1962 Kela IBM 1401
  • 1970-luku. Kelan päätalon nauhasto.

    Kelan päätalon nauhasto 70-luku
  • 1970 Kela konesali IBM S360

    8-1970 Kela konesali IBM S360
  • 1971 Kelan ensimmäinen näyttöpääte

    9-1971 Kela Ensimmäinen näyttöpääte

Chattirobotti, Kela-Kelpo

  • 11-Yhtenä_päivänä