Kela on suuri julkinen toimija, joka koskettaa jokaista kansalaista elinkaaren eri vaiheissa. Oma IT ja vahva IT-osaaminen ovat Kelalle strategisesti tärkeä valinta. Kelan IT-ratkaisuilla on vaikutus koko yhteiskuntaan, joten niiden on oltava toimintavarmoja, turvallisia ja edistyksellisiä. Olemme suomalaisen arjen ja hyvinvoinnin mahdollistaja ja varmistaja. Lähes 900 IT-osaajaa työllistävä Kela on Suomen mittakaavassa merkittävä IT-työnantaja.
Kelalla on pitkä, useiden vuosikymmenien historia tietotekniikan hyödyntämisessä ja sen kehittämisessä. Tervetuloa tutustumaan tälle matkalle!

Katsaus Kelan tietojenkäsittelyn historiaan

Reikäkorttien aika
Kela aloitti tietojen keräämisen vuonna 1938, reikäkorttikoneet saatiin 1940. Kelan henkilökortit ovat vanhin koneellinen tietokanta suomalaisista, tiedot kerättiin reikäkorteille. Kaikkiaan Kela kirjasi reikäkortistoonsa yli 2 miljoonan suomalaisen henkilötiedot.
Suomalaisten kortistointi alkoi Kelassa, kun työikäisiltä alettiin periä eläkemaksua. Maksu kerrytti 65-vuotiaana odottavaa kansaneläkettä. Tätä varten kaikki aikuiset oli kortistoitava reikäkorteille. Kyseessä onkin ensisijaisesti aikuisten kortisto, ei eläkeläisten kortisto.

Reikäkorttikone oli 1940-luvulla niin moderni ilmestys Suomessa, että Suomen Sosialidemokraatti kuvaili sitä ”ihmerobotiksi” ja ”koneaivoiksi”, joka laskee, lukee ja kirjoittaa puolestanne teidän tarvitsematta muuta kuin katsoa kauniisti sivusta ja poltella tyytyväisenä savukettanne. Ja näitä koneaivoja oli Kelassa paljon! Laitteisto koostui aluksi IBM 031 lävistyskoneista (8 kpl), IBM 512 toisintokoneesta, IBM 552 tulkkikoneista (2 kpl) ja IBM 601 kertolaskukoneesta. Pian tuli myös IBM 405 tabulaattori. Laitteistoparannuksia saatiin sodan jälkeen.

Linkki Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa.
- 1939 Kansaneläke
- 1937 Äitiysavustuslaki
- 1948 Lapsilisä
1960-luku - kohti uutta aikaa
Ensimmäinen tietokone IBM 650 hankittiin 1960
- Elektroninen tietojenkäsittelykone eli ETK-kone, ”sähköaivot”
- Keskusmuisti oli 20 000 merkkiä
- Kansaneläkkeiden laskenta, rekisteröinti, maksatus ja tilastointi, päätösten kirjoittaminen
- Eläkkeiden indeksikorotusajo kesti 20 tuntia.
Kela siirtyi USAn jälkeen toisena kansallisena eläkelaitoksena maailmassa käyttämään tietokoneita eläkkeiden maksamiseen.
- Myöhemmin käyttöön otettiin IBM 1401/1460/360.
- VSAM-peräkkäistiedostoja ja magneettinauhoja.
- Sairausvakuutuslaki 1964
- Sosiaaliturvatunnusrekisteri 1968
- Sosiaaliturvatunnuksesta henkilötunnus
- Isänä Erkki Pale vakuutusyhtiö Salamasta.
- ATK-keskus perustetaan 19.3.1968.
- 1969 Kansaeläkkeiden ja perhe-eläkkeiden eräkäsittely
1970-luku - Kelasta maan suurin tietotekniikan hyödyntäjä
- IBM 370
- Laskenta-automaatit 1971
- Tosiaikakäsittely, eroon eräajoista
- Päätejärjestelmät
-Eläkehakemusten rekisteröinti ja eläkekyselyt 1973

-Perhe-eläkkeiden päätekäsittely 1977

-Kuntoutusjärjestelmä 1977 (tehtiin pääosin Assembler-ohjelmointikielellä)

-Talletustapana VSAM-tiedostot
- MVS-käyttöjärjestelmä (Multiple Virtual Storage), nykyisin z/OS on IBM:n käyttöjärjestelmä System z -sarjan suurtietokoneille.
- TSO-järjestelmä (Time Sharing Option), jonka avulla voidaan käyttää keskustietokoneen tarjoamia palveluita pääteyhteydellä.
- CICS-tapahtumakäsittelyjärjestelmä
- Oli myös jotakin COBOL-ohjelmointikielellä.
- DL1- hierarkkinen tietokanta
- Vuoteen 1978 mennessä kaikissa paikallistoimistoissa näyttöpääte.
- Vuonna 1979 noin 650 000 päätetapahtumaa kuukaudessa.
1980- luku
- Ensimmäinen takaisinperintäjärjestelmä käyttöön 1987, DL/I.
- SAS ohjelmisto tilastointiin ja tutkimukseen 1980-luvun alussa.
- ATK-keskus teki enemmän määrittelyä, esimerkiksi käyttäjien ohjeita.
- Tietokonekeskus Jyväskylään 1983
- Siirryttiin käyttämään kahta keskusyksikköä, päätejärjestelmät, testaus ja eräajot
- Oma, kiinteä verkko.
- Vuonna 1989 noin 650 000 päätetapahtumaa päivässä.
Uutta rakennearkkitehtuuria, tietokonekeskus Jyväskylään
- Relaatio-tietokannat/DB2
- Kuntoutusjärjestelmä 1988 oli ensimmäinen, jossa DB2-tietokanta, ohjelmoitiin PL/1:llä.
- Työttömyysturvajärjestelmä1985, josta iso osuus tehtiin PL/1-ohjelmointikielellä, DL/I-kannat.
- RAKE-malli eli etuusjärjestelmien rakennearkkitehtuuri, yhteisiä ohjelmia esimerkiksi maksunmuodostus
- Esitutkimus 1986-1987, yleissuunnittelu 1987 – 1988
- RAKE-järjestelmä 1989, ulkomaille maksettava rintamalisä
- CICS/DB2/PLI/1
- Käyttöliittymät erilaisia
- Paljon tapahtumakoodeja, jotka käyttäjän oli muistettava, esimerkiksi sairauspäivärahassa niitä oli 33 kappaletta.
1990- luku
- Mikrotyöasemien käyttöönotto 1991.
- KEKO eli Kelalle rakennettu sovellusten kokoonpano- ja versionhallintaa tukeva väline menettelyineen käyttöön 1993.
- Yhteistoiminnalliset järjestelmät OS/2
- Mm. lääkekattokorvaukset ja sairaanhoitokorvaukset
- Kuntoutusmaksut 1995
- Näytönkäsittely mikrolla
- Kantapäivitykset keskuskoneella.
- TUVI-järjestelmä eli tuotannon virheilmoitusten ja muutospyyntöjen käsittelyjärjestelmä 1990-luvun lopussa.
- Sähköinen asiakirjahallintajärjestelmä SAHA käyttöön vuosikymmenen lopulta alkaen.
- Tietoverkot ja Internet 1998.
Etuusjärjestelmien uusi rakennearkkitehtuuri
- YHTE-malli eli Kelan etuusjärjestelmien rakennearkkitehtuuri
- 1992 aloitettiin esitutkimus, 1993 määrittely ja tekninen suunnittelu
- Eri etuuksien päätekäsittelylle yhteinen looginen valikko-ohjattu runkorakenne.
- Kohot – ei tarvitse muistaa kaikkia tapahtumakoodeja.
- YHTE-tietokanta
YHTE-tapahtumat

Henkilön asioiden käsittely

etuuskäsittely

kyselyt

tietomuutokset

Luettelot

toimiston asioiden käsittely

kyselyt

Aputapahtumat

aputietojen kysely

aputietojen ylläpito

laskentatapahtumat

Keskushallinnon tapahtumat

apurekisterien ylläpito

laskujen käsittely

osoite- ja yhteystietojen kysely

tietohallinnon asioiden käsittely

tietohallinnon asioiden kysely

Kuntien kysely

kyselyrungon aloitus SOKYlla
YHTE-etuudet
YHTE-runko 1994

Vanhempainpäiväraha 1994

Työttömyysturva 1996

Korkoavustus 1996

Takaisinperintä 1996

Opintotuki 1997

Lastenhoidontuki 1997

Koulumatkatuki 1997

Sairaspäiväraha 1999

Kuntoutusraha 1999

Äitiysavustus 2000

Yleinen asumistuki 2000

Erityishoitoraha 2000

Vakuuttaminen 2000

YHTE-kirjekäsittely 2001

Aikuiskoul. lainatakaus 2001

Kuntoutus 2002

Adoptiotuki 2002

Uusi vanhempainpäiväraha 2002

Maahanmuuttajan erityistuki 2003

Lapsilisä 2005

Koulutustuki 2005

Sairaanhoitokorvaukset 2005

Kuntoutusmaksut 2005

Eläkkeensaajien asumistuki 2006

Sotilasavustus 2007

Opintolainavähennys 2007

Elatustuki 2009

Opintolainahyvitys 2015

2000-luku
- Laskennat verkkopalveluihin
- Opintotuen laskenta 2002
- Asumistuen laskenta 2003
- Työttömyysturvan laskenta 2003
- Vanhempainrahakauden laskenta 2003
- Sairauspäivärahakauden laskenta 2004
VEPAx-arkkitehtuuri

Toiminnanohjauksen uudistaminen
- 1. vaihe 2006 lopussa
- SAP, toimittajana Siemens.
Käyttövaltuuksien hallintaan uusi väline BMC:ltä.

Kansallinen potilasarkisto Kelaan.

Omien tietojen kyselyt verkkopalveluihin
- Opintotuki 2004
- Vanhempainpäiväraha 2004
- Yleinen asumistuki 2004
- Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha 2005
- Työttömyysetuudet ja koulutustuki 2005
- Kuntoutusraha 2005
- Lastenhoidon tuki 2006
- Lapsilisä, äitiysavustus, adoptiotuki 2006
- Kuntoutus 2007
- Eläkkeensaajansaajien asumistuki 2007
Kelan uuden etuusarkkitehtuurin esiselvitys valmistui 2008, aikuiskoulutustuen lainantakaus valittiin pilotiksi.

Etuustyön hallintajärjestelmä Oiwa korvasi sähköisen asiakirjahallintajärjestelmä SAHAn 2011.
Uutta etuusarkkitehtuuria ja verkkopalveluja
VEPA-arkkitehtuuri
- Käyttöliittymänä selain
- Taustalla perinteisten järjestelmien arkkitehtuuri eli CICS, DB2 ja PL/1
- Käyttöliittymäkerros rakennettu tukemaan selaimen käyttöä
- Sovelluspalvelin WebSphere Application Server
- Ohjelmointikielet Java ja JSP
- Kuntoutuskurssi-järjestelmä pilottina 2001.
OS/2-käyttöjärjestelmästä siirryttiin Microsoft Windows XP Professionaliin 2004.
2010 ja 2020 -luvut
Onni on ratkaisutyön järjestelmä, joka muodostaa kehyksen kaikille uuden etuusarkkitehtuurin (ETUA) mukaisille etuus- ja tukijärjestelmille. Etuudet integroidaan Onniin sitä mukaan kun järjestelmiä uusitaan. Onni on selainsovellus, joka muodostuu runkosovelluksesta (RZ) ja runkosovelluksen sisään iFrame-tekniikalla upotetuista etuus- ja tukijärjestelmistä.
- Onni tarjoaa api-rajapinnan, jonka avulla etuus- ja tukijärjestelmät pystyvät tekemään kutsuja Onniin.
- Verkkopalveluihin eri etuuksien hakemukset, liitteiden sähköinen toimittaminen ja suojattu viestinvälitys.
- 2020-luvun alussa OmaKela, responsiivinen, helppokäyttöinen ja saavutettava verkkoasiointipalvelu.
- Kanta-palvelujen kehitys, Omakannassa omat terveystiedot ja reseptit. Siellä voi katsella myös laboratoriotuloksia, uusia reseptejä ja tehdä hoitotahdon.
- Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn kasvavaa hyödyntämistä.