Kanavuoren varastonäyttelyyn pääsee tutustumaan heinäkuussa perjantaisin klo 13:00-16:00. Museo ei ole avoinna heinäkuussa torstaisin.
Agoran näyttely on avoinna myös kesäisin, tarkista aukiolo Googlesta – Agora Jyväskylä. Tietotekniikan historiaa näyttely löytyy Agoran C-siiven aulatilasta.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sekä museon tulevaisuuden suunnitelmia ja rahoitusta.
Koronarajoitusten takia ei voida ottaa lisää henkilöitä museolle, mutta kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Jäsenille on lähetetty sähköposti, jossa tarkemmat ohjeet.
Suomen tietokonemuseon UUSI palvelu avautui viimein tänään!
Palvelun hinta on 5€ ja se löytyy www.kupoli.eu tai suoraan
https://kupoli.eu/tarjoajat/tietotekniikan-museo/tietojenkasittelymuseo/
Pääset virtuaalisesti kulkemaan Kanavuoren varastonäyttelyssä, sisältää teksti-, kuva-, ääni- ja videotiedostoja laitteista ja museosta.
Suomen tietojenkäsittelyn historiaa:
http://suomentietokonemuseo.fi/wp-content/uploads/2021/03/Reikäkorttioperatööri.pdf
Hallitukseen valittiin: Mauno Poikonen pj
Terho Kaunismäki, Mika Tähti, Johannes Thelen, Pyry Heikkonen
https://areena.yle.fi/1-50673896
TIETOTEKNIIKAN HISTORIAA ESILLÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLA
Jyväskylän yliopistolla on avattu ainutlaatuinen näyttely tietotekniikan historiasta. Tällaista ei ole ollut Suomessa aiemmin! Näyttely sijaitsee Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen C-siiven toisessa kerroksessa ja näyttelyyn on vapaa pääsy rakennuksen aukioloaikoina.
Nykypäivänä tietotekniikka on arkipäivää meille kaikille kännyköiden, tablettien ja tietokoneiden kanssa. Tietokoneiden alkuvuosina näin ei ollut, koska tietokoneet olivat isoja ja kalliita. Niillä suoritettiin vain työläimpien työvaiheiden automatisointia. Suuri yleisö ei ollut edes nähnyt tietokoneita. Tämä näyttely avaa katsojalleen aikamatkan tietotekniikan kehitykseen useilta vuosikymmeniltä ja havainnollistaa konkreettisesti, mistä on aikoinaan lähdetty ja miten kehitys on edennyt nykypäivään.
Näyttely on koottu Suomen tietokonemuseon kokoelmista ja esillä on tietotekniikkaa aihealueittain, kuten reikäkortit, muistit, kovalevyt, kannettavat, kämmentietokoneet, jne. Isompia laitteita, jotka eivät mahdu näyttelytilaan, esitellään kuvin ja selostuksin. Kiinnostavia videoesityksiä on myös valittavissa infotaululta samassa näyttelytilassa.
Näyttelystä tehdään myös nettisivut museon omille sivuille www.suomentietokonemuseo.fi, joiden avulla saamme näyttelyn virtuaalisena netin kautta kaikkien katseltavaksi. Näiden sivujen rahoittamiseksi on meneillään joukkorahoituskampanja https://mesenaatti.me/1774. Tässä kampanjassa on myös Jyväskylän kaupunki mukana Fifty-Sixty hybridirahoituksella.
Marjo Mikkola museonjohtaja Tekniikan museo
Suomen tietokonemuseon kokoelmia on hoidettu pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti ja yhteistyössä museoalan ammattilaisten kanssa 1980-luvulta alkaen.
Museolla on keskeinen rooli suomalaisen tietotekniikan alan kulttuuriperinnön vaalijana ja sitä ylläpitävä yhdistys tekee arvokasta työtä alan teknologiaperinnön välittäjänä ja tuottajana.
Suomen tietokonemuseon kokoelmien säilymisen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on suomalainen kulttuuriteko. IT-alan asiantuntijoiden, kulttuuriperintötyötä tekevien yhdistysten ja museoiden yhteisenä tehtävänä on taata yhteisen teknologiaperintömme jatkuvuus
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on yksi seuratuimmista tietoturva-asiantuntijoista ja samalla yksi seuratuimmista suomalaisista twitterissä.
”Suomi on teknologinen yhteiskunta. Me olemme tykänneet tehdä asiat tietokoneiden kanssa. Se on lähtenyt liikkeelle keskustietokoneista. Minä tuen Suomen tietokonemuseon toimintaa, enkä voisi vahvemmin suositella kaikille joko tukemaan sitä tai levittämään sanaa. Me olemme ainoa sukupolvi joka voi tallentaa historiaan tämän tyyppiset asiat. Sen takia meidän pitää tehdä se.”
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on yksi seuratuimmista tietoturva-asiantuntijoista ja samalla yksi seuratuimmista suomalaisista twitterissä.
” Minä tuen Suomen tietokonemuseon toimintaa, enkä voisi vahvemmin suositella kaikille joko tukemaan sitä tai levittämään sanaa. Me olemme ainoa sukupolvi joka voi tallentaa historiaan tämän tyyppiset asiat. Sen takia meidän pitää tehdä se.”